Esinekokoelmat

Pohjois-Karjalan museon esinekokoelmien perustan muodostaa Karjalaisen Osakunnan seitsemän ylioppilaan vuonna 1914 keräämät esineet. Kokoelman ensimmäiset esineet olivat etupäässä puusta, päreestä ja tuohesta valmistettuja talonpoikaisesineitä. Esinekeruu tuotti Pohjois-Karjalan maakunnasta lähes 800 esineen kokoelman.

Museo ryhtyi kartuttamaan kaupunkien säätyläiskotien esineistöä 1930-luvulla. Arkiset ja teollisesti valmistetut käyttöesineet kelpuutettiin museokokoelmaan 1970-luvulta lähtien. Vuosikymmenten saatossa Pohjois-Karjalan museon kokoelmat ovat täydentyneet merkittävästi. Nykyään museokokoelmiin kuuluu yli 30 000 esinettä. Kokoelmat karttuvat ensisijaisesti yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksin.

Pohjois-Karjalan museo sai kokoelmaansa ensimmäiset ikonit 1920-luvun alussa. Megrin vanhauskoisten luostarin kokoelma käsittää parikymmentä ikonia. Vanhimmat ikonit ovat 1600-luvun lopulta. Luostari perustettiin Ilomantsiin 1800-luvun alussa. Megri oli alkuaan miesluostari, mutta sinne tuli naisia 1850-luvulla. Luostarissa oli enimmillään 36 munkkia. Vanhauskoisuus alkoi kadota Ilomantsista 1800-luvun puolivälissä. Luostarin autioiduttua sen rakennukset siirtyivät rajavartiolaitoksen käyttöön vuonna 1922. Samalla rajavartiolaitos luovutti luostarin ainutlaatuiset ikonit Pohjois-Karjalan museolle.

Sortavalan kaupungin historiallis-kansatieteellisen museon kokoelma liitettiin vuonna 1950 osaksi Pohjois-Karjalan museota. Vuonna 1883 perustettu Sortavalan museo oli vanhin Karjalassa toimineista museoista. Museo joutui evakkoon talvisodan jaloista. Museoesineistön pakkaaminen ja suojaus aloitettiin hieman ennen sotaa lokakuussa 1939. Jatkosodan jälkeen Joensuun kaupunginhallitus päätti ottaa vastaan kaikki entisen Sortavalan museon esineet. Kokoelman tiedot on viety sähköiseen museotietojärjestelmään. Sortavalan museon kokoelmassa on lähes 1800 esinettä. Evakkomatkalla katosi 1 508 museoesinettä.

Pälkjärven Alahovin pukukokoelman lahjoitti Pohjois-Karjalan museolle rouva Märta Borgström sisaruksineen syksyllä 1960. Alahovi oli yksi karjalaisten säätyläisten seuraelämän keskuksista. Jatkosodan jälkeen Pälkjärvi ja sen myötä Alahovin kartano jäivät Venäjän puolelle rajaa. Pälkjärven Alahovin kokoelma käsittää 131 esinettä, pääasiassa säätyläisten pukuja ja asusteita. Pukukokoelman ohella Alahovin kartanosta on tallennettu museokokoelmaan huonekaluja ja irtaimistoa. Kokoelman vanhimmat tekstiilit ovat 1700-luvulta. Puvut ovat kuuluneet muun muassa eversti Erik Johan von Fieandtille (1762–1810), hänen puolisolleen Catarina Charlotta Duncanille (1764–1834) sekä heidän lapsilleen. Pukukokoelmaa säilytettiin Alahovin kartanossa Pälkjärvellä talvisotaan saakka, jolloin se evakuoitiin Märta Borgströmin kesäasuntoon Majvikiin Östersundomissa.