Valokuvakokoelmat

Valokuvien tallentamista museokokoelmiin ei museon perustamisvaiheessa nähty tarpeelliseksi. Valokuvaus oli tuolloin nuori ilmiö. Pohjois-Karjalan museon kokoelmiin oli kertynyt vuosien 1914–1945 välisenä aikana 3 595 esinettä, mutta valokuvia ainoastaan 183 kappaletta. Museon valokuva-arkiston järjestäminen pantiin alulle vuonna 1955. Pohjois-Karjalan museo alkoi kartuttaa valokuvakokoelmaa laajamittaisemmin vasta 1960-luvulla.

Valokuvakokoelmien merkittävin kartuntamuoto on ollut yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoitukset. Kuva-aineistoa on kertynyt lisäksi museon oman dokumentoinnin kautta. Tällä hetkellä museokokoelmassa on lähes 250 000 valokuvaa. Kokoelmat sisältävät kuvavedoksia, negatiiveja ja dioja Pohjois-Karjalasta ja Laatokan Karjalasta. Museolle on lahjoitettu valokuvia myös digitaalisessa muodossa. Kokoelmien vanhimmat valokuvat ovat 1870-luvulta ja uusimmat 2000-luvulta.

Museo on saanut kokoelmiinsa kolmen paikallislehden kuva-arkistot 2000-luvulla: Karjalan Maa, Viikko Pohjois-Karjala ja Kiihtelys-Pyhäselkä -lehtien kokoelmat. Kyseisistä sanomalehdistä ilmestyy edelleen Viikko Pohjois-Karjala (nyk. Itäsuomalainen). Museoon luovutetut lehtikuvat ajoittuvat ensisijaisesti 1960–1980-luvuille.  Viikko Pohjois-Karjala ja Karjalan Maa -sanomalehdet ovat poliittisesti sitoutuneita. Poliittinen tausta on tuonut omat sävynsä valokuviin. Kiihtelys-Pyhäselä oli poliittisesti sitoutumaton paikallislehti.

Betty Grönroos perusti oman valokuvausateljeen Joensuuhun nuohooja Heikki Hiltusen taloon Kalevankadulle vuonna 1890. Ensimmäisen aviomiehen Julius Grönroosin kuoltua Betty avioitui Joensuun kaupunginvouti Albert Paqvalénin kanssa. Samalla hänen valokuvausateljeensa muutti uusiin tiloihin Paqvalénin tontilla sijainneeseen rakennukseen. Vuonna 1910 Betty Paqvalén vuokrasi ateljeensa Mimmi Hiltuselle. Betty toimi lisäksi lehtikuvaajana vuonna 1901 lähtien sekä kiertävänä kuvaajana vuosina 1902–1903. Pohjois-Karjalan museon kokoelmiin kuuluu noin 100 henkilökuvaa Betty Paqvalénilta.

Tuomo Ahokas tuli Joensuuhun 16-vuotiaana Kurkijoelta. Valokuvaaja Tuomo Ahokkaan elämäntyö oli vähällä tuhoutua, kun Ahokkaan aikoinaan asuttama talo purettiin 1970-luvulla. Talosta löytyi Tuomo Ahokkaan lasinegatiiveja, joita ryhdyttiin viemään kaatopaikalle kuorma-autolla. Erään tomeran kansalaisen ansiosta Tuomo Ahokkaan yli 11.000 lasinegatiivia alkuperäisissä negatiivilaatikoissaan pelastettiin Pohjois-Karjalan museoon. Lasinegatiivit sisältävät pääasiassa henkilökuvia.

Erkki M. Aarniolla oli vuosina 1927–1940 valokuvausliike Joensuussa Niskakadun ja Torikadun kulmauksessa. Liikkeen nimi oli Valokuvaustarpeisto Erkki M. Aarnio. Myöhemmin hänellä oli liikkeitä muun muassa Kirkkokatu 13:ssa ja Kauppakatu 28:ssa, Kauppaneliön talossa, kauppias Hietalan huoneistossa sekä Koskikatu 13:ssa. Aarnion liike oli valokuvaustarpeita myyvä liike. Erkki M. Aarnio otti passikuvia ja kävi pyynnöstä kuvaamassa perhetilaisuuksia. Suojeluskunta käytti Aarniota paljon kuvauksissa. Lisäksi hän kuvasi paljon Joensuun teatteria. Pohjois-Karjalan museon kokoelmaan Erkki M. Aarnion yli tuhat lasinegatiivia lahjoitti hänen poikansa Ossi Aarnio.

Valokuvaaja Esko Eskelinen oli pohjoiskarjalainen valokuvaaja. Esko Eskelinen piti Joensuussa muun muassa Valokuvaamo Prisma ja Valokuvaamo Esko Eskelinen -nimisiä valokuvaamoja. Eskelisen negatiivikokoelma sisältää paljon korkeatasoista Joensuun ja Pohjois-Karjalan kuvadokumentointia. Esko Eskelinen teki kuvareportaaseja valtakunnallisille sanoma- ja aikakauslehdille. Eskelinen kuvasi usein tavallisten ihmisten elämää. Kokoelma sisältää lähes 63 000 negatiiviruutua vuosilta 1956–1981.