Taidereitti julkaistaan myöhemmin kesällä 2026
Tervetulloo tutustumaan julkiseen taiteeseen Joensuussa!
Joensuu tunnetaan vehreänä jokikaupunkina, jossa karjalainen kulttuuri, moderni kaupunkielämä ja vahva yhteisöllisyys kohtaavat. Kaupungin ruutukaava luo selkeän ja helposti kuljettavan ympäristön, katujen varsilta löytyy runsaasti julkista taidetta kuten patsaita, muraaleja, muistomerkkejä sekä erilaisia nykytaiteellisia teoksia. Nämä rikastuttavat kaupunkikuvaa ja kertovat Joensuun tarinaa eri aikakausilta. Taidereitti kutsuu tutustumaan kaupunkiin taiteen kautta sekä samalla kokemaan, miten taide elää osana jokapäiväistä kaupunkitilaa.
Reitti kulkee Joensuun keskustan sydämessä, jossa historialliset rakennukset, puistot ja modernit kaupunkitilat muodostavat kiinnostavan ympäristön taiteelle. Jokainen teos heijastaa omalla tavallaan kaupungin historiaa, luontoa, kulttuuria tai paikallista identiteettiä. Osa patsaista kunnioittaa merkittäviä henkilöitä ja tapahtumia, kun taas muraalit ja uudemmat teokset tuovat kaupunkikuvaan väriä, yllätyksellisyyttä ja nykypäivän näkökulmia. Julkinen taide tekee Joensuusta avoimen ulkoilmanäyttelyn, jossa taiteesta voi nauttia maksutta, omaan tahtiin liikkuen.
Reitti tarjoaa elämyksellisen tavan tutustua Joensuuhun kävellen tai pyörällä. Taideteosten äärellä voi pysähtyä havainnoimaan yksityiskohtia ja kokemaan, kuinka taide yhdistyy ympäröivään kaupunkitilaan. Reitti johdattaa kulkijan keskustan tunnelmallisille kaduille, puistoihin sekä lähelle kahviloita, ravintoloita ja muita paikallisia palveluita. Reitti sopii niin ensikertalaisille kuin Joensuun jo tuntevillekin, sillä julkinen taide tarjoaa aina uusia näkökulmia kaupunkiin. Joensuun taidereitti on kutsu tarkastelemaan kaupunkia uudella tavalla. Se muistuttaa siitä, että taide ei kuulu vain museoihin, vaan myös kaduille, aukioille ja ihmisten arjen keskelle!
Eliel Saarisen suunnittelema Kaupungintalo on valmistunut ja vihitty käyttöön vuonna 1914. Saarisen tyypilliseen tyyliin, tiilirakennuksessa on nähtävillä myöhäisjugendin- ja kansallisromantiikan piirteitä. Kaupungintalon kyljestä löytyy Johannes Haapasalon suunnittelemaa julkista taidetta, joita ovat seppelemiehet. Nykyisin Kaupungintalossa toimii Museo Eliel sekä kaupunginteatteri ja sen yhteydessä teatteriravintola Eliel & Loja. Joensuun kaupunginteatteri on Suomen itäisin ammattiteatteri.
Ajatus maakunnallisen muistomerkin pystyttämisestä sai alkunsa Joensuun kaupunginvaltuustossa jo loppuvuonna 1918. Hanketta varten perustettiin erillinen vapaudenpatsastoimikunta, joka järjesti patsaan suunnittelusta luonnoskilpailun. Kilpailun voitti Yrjö Liipolan ehdotus. Patsaan paljastusjuhlia vietettiin 11.–12. elokuuta vuonna 1923. Ajan myötä vapaudenpatsaan alkuperäinen historiallinen merkitys on monien mielissä hämärtynyt, ja pronssiveistos mielletään nykyisin yleisesti itsenäisyyden symboliksi. Vapaudensotaan liittyviä muistomerkkejä löytyy myös muualta Joensuun keskustan alueella.
Antin ahven ‑niminen pronssinen veistos paljastettiin Vapaudenpuistossa 7. heinäkuuta 1949, noin vuoden kaupungin virallisten 100‑vuotisjuhlien jälkeen. Teoksen on toteuttanut kuvanveistäjä Lauri Leppänen (1895–1977), ja sen lahjoittivat kaupungille vuonna 1949 Joensuun seitsemän vanhinta paikallista liikeyritystä. Teos paljastettiin Vapaudenpuistossa 7. heinäkuuta 1949, noin vuotta kaupungin virallisten 100‑vuotisjuhlien jälkeen. Paljastustilaisuudessa lahjoittajien edustajana puhuneen Eino J. Aron mukaan patsaan aihe juontaa juurensa niin joensuulaisten kuin koko Pohjois-Karjalan asukkaiden vahvaan kalastusharrastukseen.
Kauppatorin laidalla sijaitseva Lasse Kuurilan taideteos Ukkomuikku pystytettiin vuonna 2008. Teoksen materiaalina käytetty metalli on ajan myötä ruostunut muuttaen sen
ulkonäköä. Muutos on kuitenkin osa teoksen ideaa ja taiteilija on tietoisesti valinnut materiaalin, joka elää ajan kuluessa. Ajatuksena on rinnastus oikean muikun savustamiseen: mitä kauemmin muikkua savustetaan, sitä ruskeammaksi sen pinta muuttuu.
Joensuun Kauppakadun kävelykadulta löytyvä teos Susi kosiomatkalla on Eija Hännisen ja Henna Heiskasen suunnittelema. Susi-patsas on peräisin vuonna 2006 järjestetystä Susi Pop Art veistokilpailusta. Kaikki kilpailuun osallistuvat työt olivat kesän 2006 esillä torilla ja yleisö pääsi näistä äänestämään voittajan. Seuraavana talvena Kosiosusi valettiin pronssista ja tuotiin näytille torin laidalle toukokuussa 2007. Hyvinkin tunnetuksi noussut Kosiosusi on päässyt lukuisiin Joensuussa napattuihin kuviin mukaan, nappaa sinäkin omasi!
Kosiosusi on yksi Joensuun suosituimmista kuvauspaikoista. Torin laidalla kävelykadulla sijaitseva sympaattinen susihahmo on tarjonnut ohikulkijoille levähdyspaikan puistonpenkillään jo 15 vuoden ajan. Vuonna 2019 Kosiosuden poikamieselämä sai uuden käänteen, kun hahmo katosi hetkeksi “kosioreissulle”. Pian viereiselle penkille ilmestyi viehättävä Morshukka, jonka uskottiin löytäneen tiensä Joensuuhun Karjalasta asti. Myös Morshukka nousi nopeasti kaupunkilaisten suosikiksi ja vei paikkansa joensuulaisten sydämissä.
Sininen virta on Joensuun kauppatorilla sijaitseva ympäristötaideteos, joka muodostuu maata mukailevasta “sinisestä virrasta” sekä kolmesta puisesta porttirakenteesta. Teos ulottuu torialueen halki taidemuseon edustalta Torikadulle saakka. Teoksen lahjoitti kaupungille Joensuun yrittäjät, joka teki hankinta-aloitteen jo vuonna 1998 Joensuun 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Yrittäjien järjestämän teoskilpailun voitti ehdotus Sininen virta. Toteutuksesta vastasi työryhmä, johon kuuluivat kuvataiteilijat Enja Kaski ja Marja
Purto sekä arkkitehdit Osmo Karttunen ja Antti Torikka. Teoskokonaisuus valmistui lopullisesti vuonna 2018 uudistetun torialueen valmistumisen yhteydessä, jolloin siihen lisättiin kolmas puuportti Torikadun puolelle.
Leikkipaikka ja taideteos Rupimanteri löytyy Sinisen virran varrelta Joensuun torin vierestä. Berry Creativen teos julkaistiin vuonna 2019 ja siitä saakka se on ollut kovalla käytöllä. Lapsille suunniteltu leikkipaikka on myös aikuisille mielenkiintoinen erikoisen muotonsa ja materiaalinsa ansiosta.
Joensuun ilves ‑niminen veistos julkistettiin Keskuspuistossa 27. helmikuuta vuonna 2012. Teos on Noora Nevalaisen käsityömuotoiluartesaanin tutkintoon liittyvä lopputyö, ja se on saatu Joensuun kaupunkikeskustayhdistykselle lahjoituksena Pohjois-Karjalan ammattiopistolta. Teoksessa yhdistyvät kivi- ja metallimateriaalit. Ilveksen jalusta on tehty Tohmajärveltä peräisin olevasta stauroliitista, runko on veistetty harmaasta graniitista ja korvat on valmistettu taidepronssista. Kaupunkiympäristöön sijoitetulla veistoksella taiteilija haluaa nostaa esiin Suomen luonnossa elävän ainoan villin kissalajin. Ilveksen lempeä olemus ja helposti lähestyttävä ilme tekevät veistoksesta myös lapsille miellyttävän kohteen.
Kirjailija Maiju Lassilan muistolle omistettu veistos Kolmijakoinen muusa sai ensiesiintymisensä vuonna 1973 Rantakadun tuntumassa, Pötkänpuistossa. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Nina Terno, ja se merkitsi valmistuessaan jotakin uutta Joensuun kaupunkikuvassa. Uusi teos oli kaupungin ensimmäinen julkinen muistomerkki, joka edusti aiempaa abstraktimpaa ilmaisutapaa. Elokuussa 2013 veistos siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan Pielisjoen rannasta taidemuseo Onnin pihapiiriin, jossa se komeilee yhä nykyisin.
Maiju Lassila, syntyjään Algot Tietäväinen (1868–1918), oli suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä satiirin ja komedian edustajia sekä vahvasti aatteellinen kirjailija. Hän osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun toimimalla sosialistisen Työmies-lehden avustajana ja toimittajana, mistä seurasi sisällissodan jälkeen kuolemantuomio. Lassilan elämä päättyi traagisesti vankien siirron yhteydessä Suomenlinnaan vuonna 1918. Kolmijakoinen muusa ‑muistopatsaan ideaa ovat inspiroineet kirjailijan ristiriitainen ja arvoituksellinen persoona sekä hänen kolme tunnetuinta taiteilijanimeään: Maiju Lassila, Irmari Rantamala ja J. I. Vatanen. Teoksen taidehistorialliset juuret ulottuvat antiikin Kolmen sulottaren aiheeseen, joka symboloi hyvyyttä, totuutta ja kauneutta.
Joensuun lyseon lukiolle omistettu Aurinkokello-muistomerkki sijaitsee entisen lyseon, nykyisen Joensuun taidemuseo Onnin pihalla. Se pystytettiin vuonna 1998 entisten oppilaiden aloitteesta, ja sen ovat suunnitelleet Kalle Heikki Narinen, Aulis Koivusalo ja Reino Hietanen. Muistomerkkiin on kaiverrettu lyseon opettajien ja rehtoreiden nimet lempinimineen, ja aurinkokelloon liitetyn korjauskalenterin avulla voidaan huomioida vuodenaikojen vaihtelut ja määrittää tarkka kellonaika.
Vuonna 1865 perustettu Joensuun lyseo oli Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu. Vuonna 1894 se sai omat tilansa Theodor Deckerin suunnittelemasta uusrenessanssityylisestä rakennuksesta. Talvi- ja jatkosotien aikana rakennus toimi sotasairaalana ja puolustusvoimien käytössä. Peruskoulujärjestelmään siirtymisen jälkeen vuonna 1974 rakennus on toiminut kaupungin taidemuseona.
Liisa Nikitin vuonna 2021 valmistunut kiertoliittymätaideteos Punos kuvaa nimensä mukaisesti punosta. Siltakadun ja Koulukadun risteyksestä löytyvä Punos on halkaisijaltaan yli 4 metriä ja se on valmistettu rakenneteräsputkesta.
Joensuun kaupungin ja Itä-Suomen yliopiston yhteishankkeena toteutettu ympäristötaideteos Kasvu on saanut paikkansa Länsikadun ja Siltakadun kiertoliittymässä. Puusta rakennettu teos muodostuu useista osista, jotka hahmottuvat tietyistä katselusuunnista Itä-Suomen yliopiston logoksi. Kokonaisuuden taiteellisesta ja toiminnallisesta suunnittelusta vastasi muotoilija Sakari Hartikainen, ja teoksen alkuperäinen idea hajautetusta logosta on yliopiston graafisen suunnittelijan Bettiina Lievosen kehittämä. Valmistuksesta huolehti paikallinen Puuartisti Oy.
Kasvu symboloi yliopiston merkittävää roolia Joensuun kaupungissa ja toimii samalla tunnistettavana maamerkkinä yliopistolle. Teos on valaistu ja normaalisti se hehkuu
neutraalin valkoisena, mutta teema- ja juhlapäivinä valaistus voidaan muuttaa Itä-Suomen yliopiston tunnusväreihin sopivaksi.
Muraalin maalasi syyskuussa 2017 hollantilainen taiteilijakaksikko TELMO MIEL (Telmo Pieper & Miel Krutzmann). Viiden kerroksen korkuinen teos syntyi viikossa osana Upeartin järjestämää UPEA17-kaupunkitaidefestivaalia. Teos kantaa nimeä Cozy like a cold forest ja edustaa kaksikolle ominaista, kerroksellisuuteen ja raikkaisiin väreihin perustuvaa tyyliä. TELMO MIEL aloitti muraaliteosten tekemisen vuonna 2012. Kaksikon leikkisä ja abstrakti tyyli saa katsojan tulkitsemaan teosten aiheita uudesta näkökulmasta. TELMO MIEL on tullut tunnetuksi valtavista eläin- ja ihmisaiheisista muraaleista, joita on nähtävillä niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Australiassakin.
Laura Lehtisen vuonna 2022 valmistunut seinämuraali Ympäri käydään, yhteen tullaan on suurikokoinen ja värimaailmaltaan hyvin näyttävä. Muraali tuli valituksi alun perin Joensuun opiskelija-asunnot Elli Oy:n ja Upeartin keväällä 2021 järjestämässä taiteilijahaussa. Elämäniloista tunnelmaa henkivä muraali on nähtävillä Länsikadulla. Teos koostuu rappukäytävän kahdelle seinälle levittäytyvästä maalauksesta sekä irrallisista alumiinielementeistä, jotka sitovat kokonaisuuden näyttäväksi teokseksi.
Muraalin lähtökohtana ovat alueella aikanaan liikkuneet huhut ja pohdinnat “Joensuun Elli” -laulun naispuolisen hahmon todellisesta henkilöllisyydestä. Rakennuksen seinällä nähdään kaksi erilaista, eri sukupolvia edustavaa Elliä tanssimassa iloisesti yhdessä. Ystävyyttä ja yhdenvertaisuutta korostavat teemat sopivat luontevasti yhteisöllisen opiskelijatalon henkeen.
Puolalainen taiteilija Natalia Rak tunnetaan näyttävistä, suurikokoisista ja värikylläisistä muraaleistaan, joissa yhdistyvät voimakas tunnelma ja kiinnostava sommittelu. Länsikadun muraali valmistui vuonna 2018 osana UPEA18-festivaalia. Graafiseksi suunnittelijaksi kouluttautunut Rak tiesi jo lapsena haluavansa taiteilijan uralle. Hänen osaamisensa kattaa useita taiteen aloja, kuten maalaustaiteen, graafisen suunnittelun, kuvanveiston ja pakkaussuunnittelun. Rak on ollut mukana näyttelyissä eri puolilla maailmaa, ja hänen muraalejaan löytyy muun muassa Saksasta, Italiasta ja Ruotsista.
Taiteilijahaun kautta valitun taiteilija Tuomas Korkalon abstrakti muraali Ylös, alas ja ympäri valmistui Länsikatulle elokuussa 2022. Julkinen taide näkyy vahvasti Joensuun keskustakorttelissa, jossa ympäristöä rikastuttaa useita eri taiteilijoiden toteuttamia seinämaalauksia. Länsikadun alueelle on muodostunut merkittävä julkisten teosten kokonaisuus, joka täydentää kaupungin taidetarjontaa monipuolisesti. Muraalit lisäävät alueen viihtyisyyttä ja tuovat uutta ilmettä ympäristöön. Samalla ne luovat lisäarvoa kiinteistöille sekä tarjoavat asukkaille uusia tapoja kokea ja tulkita kaupunkitilaa.
Kreikkalainen taiteilija INO toteutti syyskuussa 2019 muraalin Joensuun Ellin kerrostalon julkisivuun Sepänkadulle osana Upeart Festival 2019 ‑tapahtumaa. Harmaan eri sävyissä maalattu naishahmo, jonka katsetta ja myrskyisiä ajatuksia rikkoo vaaleansininen yksityiskohta, heijastaa taiteilijan kiinnostusta ihmisluonteen sekä kauniisiin että rumempiinkin puoliin. Graffititaustastaan tunnettu INO on kansainvälisesti arvostettu taiteilija, joka käsittelee teoksissaan usein sosiaalisia ja poliittisia teemoja ja on toteuttanut projekteja Euroopassa, Amerikassa ja Lähi-idässä.
Puolalaisen Robert Prochin (1986–2019) muraali Sepänkadulla valmistui 20.9.2018 osana UPEA18-festivaalia. Prochin tunnistettava tyyli yhdistää arkkitehtonisia muotoja ja eri näkökulmia rajattuun väripalettiin. Hän kuvasi teoksiaan pieniksi kertomuksiksi nykyihmisestä, joissa korostuvat tunteet, kunnianhimo, pelot ja ihmissuhteet. Proch työskenteli taidemaalarina, muralistina ja animaattorina, ja hänen teoksiaan on esillä laajasti Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Hannu Sirenin vuonna 2015 julkaistu taideteos Rinkeli sijoittuu Koulukadun ja Suvantokadun risteyksestä löytyvään kiertoliittymään. Ruostetusta teräksestä valmistettu teos kuvaa taiteilijan mukaan elämän kiertokulkua ja jokapäiväistä leipää. Teos on saanut alkunsa Joensuun kaupungin järjestämässä ideakilpailussa vuonna 2013. Tässä kilpailtiin Joensuuhun kaavailtujen kiertoliittymien taideteos-paikoista. Sirenin teos Rinkeli on herättänyt jonkin verran keskustelua paikallisten keskuudessa.
Joensuulainen kuvataiteilija Katja Kouvalainen toteutti muraalin elokuussa 2017. Tikkurila Oyj lahjoitti Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi neljään suomalaiseen kaupunkiin suuret seinämaalaukset rikastuttamaan kaupunkikuvaa. Joensuun lisäksi teoksia toteutettiin Vantaalla, Oulussa ja Jyväskylässä. Muraalin kuvituksessa näkyy viittauksia Pohjois-Karjalan maakunnan tunnuksiin, ja teoksen värimaailmaan pääsivät vaikuttamaan myös kaupunkilaiset Facebookissa järjestetyn äänestyksen kautta.